Pitkästä aikaa

Herranjumala viimeeks elokuussa kirjotellu tänne ja tän muka piti olla joku miun oma "ratsastus päiväkirja." No mutta jospa nyt yrittäsin vähän päivitellä meidän kuulumisia :)

Koko viime syksy ja tää kevät ollaa ratsastettu kerran viikossa valvovan silmän alla ja kyllä sitä kehitystä tapahtuu, hitaasti mutta varmasti. Esimerkiksi vastalaukka on meillä sujunut suoraa uraa pitkin, mutta kaarevalla uralla se ei ole halunnut onnistua. Kuitenkin viimeisillä tunneilla ennen kesäloman alkua yritin vastalaukka kaarretta yksin treenatessani ja sitten myös tunnilla ja ne onnistui! Olin niin ylpeä ja maneesi raikui kehuista kun sain kaarteen yksin ollessani onnistumaan. Esteitäkin ollaan aina välillä hypelty ja kyllä se sitäkin hommaa alkaa hoksaamaan ja älyää että laukan rytmi ja pituus vaikuttaa siihen miten helposti niistä tikuista pääsee yli. Joulun aikaan käytiin maastoilemassa ja vedeltiin siellä yhellä suoralla laukkaa pari kertaa ees taas iha molempien mielen virkistykseksi. Tais siinä omistajakin muutaman joulu laulun laulaa kyydissä silkasta riemusta. Lumien sulamisen jälkeen käytiin myös utran harjuilla päästelemässä höyryjä ja yhdellä kerralla poni olikin melko innoissaan kun pyysin sitä laukkaamaan yhden harjun päälle niin tämä heitti pukin silkasta riemusta mitä se ei ole ennen tehnyt kun ollaan kahdestaan maastoiltu.

Mutta silkkaa riemua elämä ei ole ollut. Nyt tänä keväänä Iivari on pari kertaa meinannu aiheuttaa miulle harmaita hiuksia, aika montaki. Ensimmäisenä sille tuli semmosta ihottumaa, jotain ihme rupia että kun ne rapsutti pois niin sieltä tuli semmosta märkää visvaa ja se puhkes vielä pari viikkoa ennen kuin mie olin lähössä kaheks viikkoa pois lomailemaan ja sinä aikana meijän äiti piti Iivarista huolta. No jätin Iivarin kuitenkin äidin hoiviin joka värväsi milloin ketäkin avuksi Iivarin pesuun. Huono puoli oli vain että kun meidän tallissa ei ollut pesukarsinaa niin ei voitu pestä kuin se mahan alunen jossa oli eniten rupea. Sitten sille laitettiin myös sitä violettia haavan hoito suihketta, että se kuivattaisi niitä rupia. Kun palasin matkalta niin se rupi oli jo huomattavasti parempi, se oli melkein hävinnyt jo kokonaan. Hevonen vain oli vähän hassun näkönen ku äiti oli ajellu siltä karvoja niitten ihottumien päältä pois, että ne olisi helpompi hoitaa, niin ponini oli site täplä kalju violeteilla väri laiskillä.  No vähän aikaa se oli hyvä kun sitten taas iski kosteat kelit ja karsinan alunen vaihtui niin se sama ihottuma tuli takaisin ja entistä leveämmälle alueelle kuin ennen. Kaiken hyvän lisäksi, kun kaverini tuli kuvaamaan meidän menoa ja laitoin Iipan hienoksi niin ravissa se meni tosi hyvin ja kun nostin vasemman laukan niin ei ollut mitään ongelmaa, mutta sitte oikea laukka oli tosi outo. Otin sitten raviin ja outo meno jatkui ravissakin. Ratsastuksenopettajani oli sitten samaan aikaan maneesissa ja hän sanoi että vasemmalla jalalla ottaa lyhyempää askelta. Sitten lähdettiin kotia kohti tutkimaan sitä jalkaa, mutta siinä ei ollut mitään vikaa, ei turvotusta, kuumuutta, nestettä, ei siis mitään. Jäätiin sitten seurailemaan tilannetta molempien vaivojen osalta. Epätoivoiselle jo näytti ja olin jo klinikka aikaa varaamassa, kun sitten meidän tallille tuli hieroja hieromaan yhtä toista hevosta ja sitten kysyin häneltä että voisiko hän vilkaista Iivaria, jospa ontuminen johtuisikin vain hevosen takapään jumista? Hieroja lupasi sitä katsoa ja hän hieroi Iipan takaosan ja sen jälkeen katsottiin liikettä niin se oli kuin olikin puhdas! Pikkuhiljaa myös ihottuma alkoi paranemaan. No nytten kun vietiin Iivari laitumelle ja lähdin ensimmäistä kertaa sillä ratsastamaan niin se oli tosi rauhaton kun laitoin sen käytävälle kiinni. Iippa seilas koko ajan ees taas ja sitten huomasin että sen jalka oli jo yhden varuste arkun päällä. No lähdettiin sitten ratsastamaan ja otin ravia nin se rupesi heti ontumaan. Luultavasti se oli johonki onnistunut kolauttamaan jälleen vasemman takajalkansa ja sitä ollaan tässä viikon verran paranneltu, onneksi se on jo paljon parempi, vaikka ei 100% terve ihan vielä.

Siinä oli meidän kuulumiset hyvin tiivistetysti, nyt vielä loppuun joitain kuvia :) P.S. Toivottavasti joku jakso lukee

Iivarin ihottuman hoito klippaus

Löysin tämmösen Iipalle finderbystä, nyt se piristää kaikkien päivää :D

Iivarin laidun kavereita

Omistajakin valmistu ylioppilaaks ja lähihoitajaksi tässä keväällä :)

<3

Alku meni näin hyvin ja sit se rupes linkkaamaan © Heidi T

© Heidi T