Suokkipäivät

Meillä oli siis viime viikon sunnuntaina meidän kotitallilla suomenhevospäivät. Sitä oli jo lauantaina ja tänä viikonlopppunakin oli lauantaina, mutta tuo viime viikon sunnuntai oli meille paras päivä. Ensiksi siis yksi opettajista ratsasti puoli tuntia ja sitten oli vielä oma tunnin kouluvalmennus. Opettajia näillä päivillä oli kolme ja jotenkin arpomalla he olivat valinneet kuka ratsastaa milläkin hevosella ja Iivarilla ratsasti Tero Kortelainen. Tero veti Iivarilla ihan kunnon tahdilla sen puol tuntia ja palautteena tuli että aluks oli vähän hidas ja pikkusen sillee, että onko ihan pakko, mutta lähti sit kuitenki hyvin kulkemaan. Kehui että Iivarilla on hyvät askellajit/ liikkeet ja että se on yritteliäs ja yhteistyöhaluinen, sekä se oli Teron mielestä myös kevyt kädelle. Huonoa tuli siitä, että vähän hidas avuille erityisesti pohkeille ja taivutuksia vois kuulemma reenata, mutta nuohan on helposti korjattavissa olevia asioita ;D Sitten poika pääs about puoleks tunniks talliin oottelemaan ja sitte oliki mun koulutunti. Tero kun ratsasti Iivarilla niin se piti meille sen valmennuksen, me oltii kahestaan yhen toisen suokin (ylläri) kanssa siellä. Tehtii ihan perusharjoituksia joista on sitten hyötyä myös koti treenissä. Siirtymisiä askellajista toiseen ja sen sisällä, erilaisia kaaria ja voltteja ja semmosta kivaa. Myö saatiin semmonen lappunen vielä missä oli nuo jutut, oli kyllä tosi kiva ja hyödyllinen päivä!

Nyt mie ilmotin miut ja Iivarin 11 päivä oleviin harjoituskoulukisoihin, jotka on meijän kotitallilla ni ei tartte kuskata minnekkää ihan helppo c käydään kokeilemassa. Ja vieläkin Artsin valmennuksia odotellaan, ne tais olla 15-17.12 jos en oo iha väärässä. Voitas 2 päivänä käyä noissa jos vaan siis mahollista. Loppuun kuvia meistä suokkaripäivillä enjoy :)

Taipuu

Tää on nii hyvä tää kuva. Tässä siis tero kyydissä

Vois vaikka opetella ratsastamaa

Hieno

Toisella on hiki

Liikettä on

Pari viikkoa vanhoja tapahtumia

Olen super huono tässä blogin kirjotuksessa, sori. Asiaan oltii siis vissiin kaks viikkoo sitten Artsi Heinon valmennuksessa ja voin kertoa että oli erittäin mielenkiintoinen kokemus, mutta vain positiivisessa mielessä! Miuta tietysti hirveesti jännitti mennä sinne, kun se oli meidän ensimmäinen yhteinen valmennus ja mietin että mitenköhän Veivarini sen jaksaa. Varusteet olin päättänyt jo viikoa aikasemmin että missä väreissä me siellä valmennuksessa ollaan ja hyvin vihreän värisiähän me oltiin ;)

Valmennus aloitettiin tekemällä kahdeksikkoa isoilla pääty ympyröillä. Neuvot oli, että hepan nenä pitää olla ulos päin ja sisäpohjetta ei saanut käyttä (mitä minä tietenkin yritin kun tuntui sille että hepo kaatuu muuten sisälle.) Ensin olin ihan että häh miten tää muka voi toimia ja seuraavaksi mentiin pitkät sivut uran sisäpuolella ja suoran lopussa piti käätä voltti. Voltin tuli muistutta mutteria jonka jokaisessa kulmassa hevosta käännettiin ulkoapujen avulla. Pikku hiljaa minulle alkoi valkenemaan mitä niillä harjoituksilla ajettiin takaa ja oli ihan huippua huomata miten poni muuttui! Sitten meidän piti myös nostaa pitkällä sivulla vasta laukkaa sille suoralle ja mie olin ihan ihan että voi ei, että eihän me nyt semmosia osata. Artsi huomasi sen että Iivari ei vielä maailman mestari vastalaukoissa ole, joten me tehtiin aina sellainen kaarre sisälle päin, ja sitten suoristettiin takaisin suoralle ja siinä kun tuli sellainen kulma niin siinä piti nostaa se vastalaukka (pahoittelen erittäin huonoa selitystä.) Temppu toimi ja minun hevonen meni vastalaukkaa voi, ette usko miten ylpeä olin pojasta, hieno mies! By the way nykyään se nostaa vastalaukan ihan ilman mitään mutkia suoralla ja se on ihan Artsin valmennuksen ansiota. Artsi kehui Iivaria sanoi jotain, että mukava ja yritteliäs hevonen ja niinhän se onkin :)

Tänään oli mielenkiintoista ratsastella kun mentiin meidän "kentällä" joka oli jäässä ja siihen päälle oli satanu vettä, siistiä! No siinä köpöttelin sitten käynnissä ilman satulaa ja ratsastin väärin perin ja valuin alas maailmanympärys matkaa tehdessä ja kaikkea semmosta kehittävää ja vakavaa treenailua ;D Sunnuntaina olisi meillä ne suokkipäivät ja sillo Iivarin pitäis mennä 1.5h yhtenä päivänä omg. Ei putkeen mutta silti vähän taas jänskättää miten se jaksaa, vaikka kyllä se sen Artsinkin ihan hyvin veti hikihän sille tuli ja valmentaja antoi meidän lopettaa tehtävät aina vähän aikasemmin jos sujui hyvin, kun kyllähän se väsyi. Toivottavasti saadan suokkipäiviltä jonkin moista kuva materiaalia ja ehkä raportti siitä ilmestyy myöskin tänne joskus hamassa tulevaisuudessa :D

Iivarin HIHS tuliainen :)

Syksy/talvi poseerausta, on se jonni verra laihtunu niitä kesän kuvista :D

Kirjottelluu

Tunnustan oon taas ollu erittäin huono blogin kirjoittaja, mutta tuskin kukaan jaksaa lukee ku mie suunnillee joka kerta käyn pyörii maneesissa tai kentällä jonku about puol tuntii. Harjotellaa siellä hyvin kulkemista (tarkoittaa että heppa kulkee sinne minne mie haluun ja siinä vauhdissa missä mie tahon) ja sen onnistuminen vaihtelee hyvin kirjavasti laidasta toiseen :D Sitte ollaa kans harjoteltu laukan nostojen herkistelyä sillee että nostetaa se laukka aina samassa kohdassa ja sit se heppa alkaa ennakoimaa sitä nostoa ja nostaa laukan kohta pelkällä ajatuksen voimalla. Tää on kyllä toiminu erittäin hyvin! Ja tietysti käydää maastossa noin 1 tai 2 viikossa. Nyt on alkanu illat pimenemää enkä tykkää yhtää ku jouvutaa menemää sitä pimeetä tien laitaa. Tulis ne lumet ni valaistus tää maailma huomattavasti!

Mie alotin nytte autokoulun, joten aikatulujen kaa saa pelleillä koko ajan, onneks on äiti joka voi käyä Iivarin kaa köpöttelemässä jos mie en kerkee :)

Mutta tässä teille uutinen, mie ilmotin meidät meijän ensimäiseen viralliseen valmennukseen! Tänne tulee Artsi Heino valmentamaan ja olen kuullut ko.henkilöstä paljon hyvää joten odotukset valmennuksen suhteen on melko korkealla. Sitten ollaan menossa myös suomenhevos päiville, jotka on tossa meijän tallilla. Siellä opettajat ratsastaa eka 30 min ja sitte myöhemmi päivällä on 1h kouluvalmennus. Saa nähhä mite Iivari jaksaa vetää semmosen päivän ku ei olla aikasemmi nii paljoo menty, mutta onneks on tutut valmentajat ni ne ei tee meille liian hankalia hommia :) Ajatellin järkyttää meidän uutta valmentajaa ja pukea laittaa kaikki sävy sävyyn sinne valmennukseen. Ostin nimittäin HIHS:istä Ivarille vaalenvihreet pintelit ja vihreen raipan, sitte miulla on noitten pinteleitten kaa saman värinen huopa ja itellä suht saman värinen huppari. Katotaan mitä valmentaja sanoo, vai sanooko mitään :DD

Tässä kuvassa näkyy tuo meidän vihreä (jonkun mielestä keltainen) huopa millä me valmentajaa järkytetään :D Kuvassa myös ystäväni Heidi ja hänen Kikunsa (julkasinkoha mie tän kuvan jo aikasemmi? no iha sama :D )

Iivari tarhailee cee Heidi (kai mie sain nää laittaa näytille ? :D)

Alku syksyn aurinko Veivaria lämmittää <3 cee Heidi

Kuulumisia

En oo nyt pitkään aikaa kirjotellu ku ei oo oikeestaa mitään erikoisempia tapahtunu, mutta ajattelin nyt tehdä kootut tapahtumat meidän elämästä :)

Me ollaan tasasesti menty välillä kentällä ja välillä maastossa päätä tuulettamassa. Iivari oli tuossa viikko sitten jotenki törkeen jäykkä oikeelle. Ei oikeen asetunu rehellisesti vaan mutkitteli vaan vastaan, niin ajattelin että ehkäpä lääke siihen olisi reipas maasto että paikat avautuisi. No myö sitten käytiin että otettiin ehkä kaks laukka pätkää missä pyysin sitä vähä etenemää ja ravissa yritin taivuttaa sinne oikeelle ja ravata vähän etee. Tiedä häntä että oliko maastoilusta apua, mutta nyt se menee taas suht normaalisti, onhan se oikea kierros himpun vaikeempi mutta nyt sentään asettuu kunnolla. Mie oon kovasti miettiny että mitä meijän pitäis osata että myö voitas mennä HeC ja yksi hankaluus on ollut kokorataleikkaa laukassa mutta mie eile ja tänää testailin niitä niin nyt poika osasi ne! Hieno mies laukkasi koko lävistäjän nätisti aitaa päin ja uralla otti raviin, on se jotai oppinu! Mie oon saanu miun rida opeltaki joati vinkkejä iivarin ratsastukseen ja mie käytän jokaisen vinkin hyväkseni :)

Miun pitää kans keksii kohta varmaa Iivarille joku toinen lisä nimi, koska nyt se on ollu Iivari eli läski, mutta miun heppa on laihtunu jo sen verra että se loukkaantu kohta ku mie haukun sitä läskiks vaikka ei se sitä oo. Satulavyö ja ite satula on kans jo vähä isoja, että lyhkäsemmän vyön vois käydä ostamassa, mutta satulaa ei viitti vielä vaihella. Onneks sain eka Heidiltä lainaa yhen romaanin ja sitten ku sekään ei riittäny ni sain jukalta kunnon teddy romaanin lainaan, yritetään elellä niitten avulla hetken aikaa.
Mutta ei täällä ihmeellisempiä, mie kirjottelen taas kunha vaa ensi keksin aiheen josta kirjoittaa :D 

Maastoiluu ja pesu päivä!

Jep eli tänään tutkimus ryhmä lähti jälleen etsimään uusia maasto reittejä ja löytyihän niitä! Mentii pari aika reipasta pätkää minkä kyllä sit huomas Iivarista oli poika nimittäi iha hikinen, mutta olihan lämpöäkin jotain 26 astetta, tosi hiostava keli niin sekin vähän selittää sitä hikisyyttä.

Me taidettiin bongata tänään kans tän syksyn ekat hirvikärpäset, hyi. Onneks ne ei meitä kiusannu vaan oli Heidin ja Kikun kimpussa :D

Meillä on ollu tänä kesänä siis perinteenä Heidin kanssa pestä Kiku säännöllisin väli ajoin pois niistä myrkyistä ja semmosista, niin nytten kun oon työntäny Iivariinki niitä kutina aineita ja ötökkä myrkkyjä, joten ajattelin että ehkä se Iivarikin voitas pestä. Tuumasta toimeen eka otettiin Iivari pesulle kun se oli jo valmiiks märkä hiestä. Huuhtelu ja shamppoot niskaan ja sitten sen shamppoon piti antaa vaikuttaa ni laitettiin Iivari sit vähäks aikaa siihe tallin takana olevalle pikku laitsalle. Siinä välissä otettiin Kikukin pesuun ja Kiku sai liittyä Iivarin seuraksi, kun silläkin oli shamppoot niskasssa. Sitte jonni ajan päästä huuheltii molemmat ja Iivari sai mennä tarhaansa syömään päivä heiniä :)

Lopuks muutama laadukas kuva jotka napsaisin omalla kännykälläni

Ne on todistetusti ollu samassa aitauksessa :D

<3

Maastoiluu

Myö saatiin nyt vinkki että pitkät käynti maastot polttaa rasvaa ni myö ruvetaan nyt siis innokkaasti menemää semmosia!

Maanantaina käytii Heidin ja Kikun kaa maastoilemassa varmaa melkee 1,5h ja tänää käytii kahestaa suunnistamassa joku tunti ja vartti :)Yllättävän mukavaa tommosten käynti maastojen teko, kun saa kaverin kanssa juoruilla ja nyt ku käytii kahestaa ni mie vaa kuuntelin radiota ja siellä myö mentii ja meinas meikäläiselle tulla uskon puute että ollaankohan myö oikealla polulla, mutta ei eksytty ja päästiin tosi hyvin takas kotiin!

Lopuks jokunen kuva meistä Heidin kaa, Heidin iskä nääs napsas meistä muutaman otoksen ;)

Ne on kavereita <3

Näkymät selästä

Sävy sävyyn suojat ja huopa, harmi että aurinko pilas ton kuvan :(

 

Esteitä!

Eilen siis kokeilin ekaa kertaa, että miten pojalta sujuu esteet. Nuorena hän on kuulemma jotain pientä hypännyt, mutta ei mitään kamalia ratoja ilmeisesti ole hypännyt.

Ensiksi piti taas tietenkin päästä isolle tallille, eli tien viereen jälleen kävelemään, mutta kikun hänässä kun kuljettiin niin ei ollut mitään probleemia. Kentällä oli valmiiksi sellainen jumppasarja ja eka mentiin ihan puomeina vaan yli ja sitten nostettiin puomeista toinen pää ylös. Vähän Iivari niitä katteli, että näistäkö pitäs muka jalat nostaa yli, ei käy ja ohi yritti mennä mutta kuski vaan käänti takaisin esteelle ja meidän "esteet" oli niin pieniä että niistä pästiin käynnissäkin yli ja matka jatkui. Askeleen hakeminenkin esteelle oli himppu hankalaa, että ekoja kertoja kun tultiin niin esteistä mentiin osasta yli ravilla ja toisista laukalla. Parille viimeselle kerralle nostin vikan esteen ehkä jonnekkin huimaan 50 cm ja tässä vaiheessa poika oli jo vähän päässyt jyvälle siitä että miten niistä ihme kepeistä mennään yli ja viimoset kerrat oli melkeinpä sujuvia!

Paluu matkalla ratsastin Iivarin tien viertä takaisin kotiin, kun meno matkalla talutin, mutta ajattelin että kun se turvallinen Kikun häntä on edessä, että eiköhän me hengissä selvitä. No takaa tuli jotain mopo poikia pärisevillä vehkeillään ja vähän ne Iivaria jännitti, mutta ei saanut mitään sätkyä, mamma oli ylpeä kun ei sen enempää mitään reaktiota tullut! :)

Uuteen kotiin tutustumista

Tänään käytiin Heidin ja Kikun turvin vähän lähi maastoissa ja maneesissa. Tien vieressä kun käveltiin ja autoja meni ohi niin ne ekat autot oli vähän jänniä, mutta sitten kun Iivari huomasi että Kiku ei pelkää autoja eikä ne tee hänelle mitään pahaa niin sitten sai kaikki autot mennä ohi, eikä pyöräilijät eikä moottoripyöräkään urheaa poikaa pelottanut :) Metsässä poju käveli reippaasti ja yritti puun oksia kalastella suuhunsa :D

Maneesissa päädyt oli vähän jänniä ja niihin tutustuessa meni aika hallissa. Mukavaa oli mennä maneesissa missä on peilit ja pääsee tuijottelemaan omaa naamaansa ja myös vähän sitä miten hevonen kulkee. Pyysin meijän ratsiopea kattomaan sitä meidän satulaa että onko se hyvä ja hänenkin mielestään se sopi sille, vaikka eihän se ole kuin väli aikainen satula kun luultavasti (toivottavasti) hepo tulee laihtumaan ja saamaan sen verran lisää lihaksia että se selän muotokin muuttuu. Tänään kävin myös shopailemassa Iivarille kaikki satulaan tarvittavat vehkeet, vyön ja jalkkarit+ hihnat. Mukaan tarttui myös ötökkä myrkkyä ja uusi vohveli loimi. Vähän mietin, että otanko 155 vai 165 sille no otin 165 ja kassalla minulle selvisi että se on high neck (vai mikä ikinä onkaan :D) loimi ja kotona kun kokeilin sitä sille niin selän pituudelta se oli ihan hyvä ehkä himpun reilu mutta en tiedä että 155 ois voinu jäädä vähän naftiksi, mutta se kaulakappale oli melkoisen pitkä, että kun suoraksi sen vedin niin hevosesta ei näkynyt suunnilleen mitää muuta kun silmät :D Mutta sitä saa taitettua sitä kaulakappaletta niin ihan hyvä se oli, ja pakko oli ostaa kun halvalla sai ;D

Poika on tullut kotiin :)

Pitihän munki tehhä tämmönen ku kaikilla muillakin on :D  Aikaisin maanantai aamuna suuntasi kiian puskuri kohti muhosta ja arvioitu ajo aika oli noin 5 tuntia trailerin kanssa. Perill äkateltiin paprut ja kaikki muut hommelit kuntoon ja sitte ei kun jätkä kyytiin ja takaisin joensuuhun päin. Eka pysähdys oli reilun 100 km jälkeen ja tuoreella emännällä oli koko ajan pieni paniikki persiissä, että eihän se ole kerennyt satuttaa itseään, mutta hyvin voivan näköinen oli poju kun pysähdyttiin. Äiti tankkas autoon lisää diisseliä nii siinä sai Iivari katella ulos ni hän pysyi rauhallisempana, niin kohta siihen tulee joku äiti ja tyttö että saako sitä heppaa katsoa, no toki sitä sai katsella ja hetken he sitä siinä töllistelivätkin :D Vettäkin tarjottiin sillä pysähdyksellä mutta eipä se maistunut vähän niin kuin osattiinkiin jo arvata. Matka jatkui ja poika matkusti varsin rauhallisesti ja välillä kysyin jo äitiltä että onkoha sillä kaikki kunnossa kun se on niin hiljaa mutta sitten kohta kuului kopsahdus takaa joka kertoi, että hengissä se vielä on :P Vielä piti toisenkin kerran pysähtyä tankkaamaan ja silloin vielä toisen kerran kurkkasin, että onhan kaikki kunnossa ja hyvälle näytti. Kotia kun päästiin niin meillä oli siellä oikein vastaan otto komitea vastassa kun Heidi oli kikun kanssa ja Niina Fontsin kanssa kentällä treenaamassa ja meitä vastaan ottamassa. Kun saatin Iivari pois kopista niin taluteltiin sitä äitin kanssa vuoron perään siinä kaakkilan kentällä, että vähän jalat vertysivät pitkän matkan jälkeen. Karsinaan Iivari rauhoittui hyvin kun kiku oli naapurissa ja heinää edessä niin kaikki oli hyvin :)

Traikussa

"joko ollaan perillä"

Tässä kuvassa ollaan jo perillä meidän tallin "kentällä"

Aamulla kävin katsomassa että olihan poika selvinnyt yöstä elossa ja siellä se tarhassa seisoskeli, mahtoi se olla melkoinen kulttuuri shokki kun oli saanut olla isolla laitumella ja nyt sitten joutui olemaan vieraassa paikassa hiekka tarhassa, mutta eiköhän Iivarikin totu että tämmöstä täällä uudessa paikassa on ja ois huippua jos saatais tallin suokkarit samaan tarhaan vielä ni ei tartteis yksinää pojan kököttää :) Kokeilin Iivarille semmoista ötökkä huppua jonka olin joskus muinoin ostanut sille meijän vuokra hepalle ja se mahtui Iivarin päähän mutta poika ite ei tykännyt siitä yhtään vaan hankas päätänsä minua vasten että ota tämä pois minun päästä, joten en viittiny toista kiusata vaan otin sen pois, onhan hän selvinnyt jo koko kesän ilman sellaista :) Iltapäivällä kävin satulan sovitukseen ja se vaikutti melko oikean kokoiselle, siis jos meikä mitään satuloista ymmärtää. Lainasin Iivarille tallin isoimman hevosen vyötä ja sekin teki tiukkaa saada kiinni, että tarttee vissii ostaa aika pitkä vyö hänelle :D Ratsastus sujui tosi hyvin Iivari osas käynti väistöäkin mistä olin hirmu tyytyväinen nimittäin olin kuvittellu, että se ei välttis ymmärrä niitä sivulle vieviä apuja, mutta ymmärtipä hyvinkin ja kauniissa muodossakin hän liikkui. Huomenissa olisi tarkoitus mennä tutustumaan meidän lähi maastoihin ja jos kävisi isoakin tallia katsomassa :)