Esteitä!

Eilen siis kokeilin ekaa kertaa, että miten pojalta sujuu esteet. Nuorena hän on kuulemma jotain pientä hypännyt, mutta ei mitään kamalia ratoja ilmeisesti ole hypännyt.

Ensiksi piti taas tietenkin päästä isolle tallille, eli tien viereen jälleen kävelemään, mutta kikun hänässä kun kuljettiin niin ei ollut mitään probleemia. Kentällä oli valmiiksi sellainen jumppasarja ja eka mentiin ihan puomeina vaan yli ja sitten nostettiin puomeista toinen pää ylös. Vähän Iivari niitä katteli, että näistäkö pitäs muka jalat nostaa yli, ei käy ja ohi yritti mennä mutta kuski vaan käänti takaisin esteelle ja meidän "esteet" oli niin pieniä että niistä pästiin käynnissäkin yli ja matka jatkui. Askeleen hakeminenkin esteelle oli himppu hankalaa, että ekoja kertoja kun tultiin niin esteistä mentiin osasta yli ravilla ja toisista laukalla. Parille viimeselle kerralle nostin vikan esteen ehkä jonnekkin huimaan 50 cm ja tässä vaiheessa poika oli jo vähän päässyt jyvälle siitä että miten niistä ihme kepeistä mennään yli ja viimoset kerrat oli melkeinpä sujuvia!

Paluu matkalla ratsastin Iivarin tien viertä takaisin kotiin, kun meno matkalla talutin, mutta ajattelin että kun se turvallinen Kikun häntä on edessä, että eiköhän me hengissä selvitä. No takaa tuli jotain mopo poikia pärisevillä vehkeillään ja vähän ne Iivaria jännitti, mutta ei saanut mitään sätkyä, mamma oli ylpeä kun ei sen enempää mitään reaktiota tullut! :)