Viiari "Iivari" + mistä kaikki alkoi

Oikea nimi: Viiari
Lemipinimet: Iivari, Veivari, Veivori, poni, pullukka näitähän on :D
Syntyny: 27.4.2004
Isä: Hovi-Ari
Emä: Tytön sirpale
Emän isä: Siruluonto


Iivari on siis ravisukuinen suomipoika. Iivarilla on ollut yksi omistaja ennen miuta, jos kasvattajaa ei varsinaisesti lasketa, tietysti hänkin on sen omistanut, mut no anyway :P Poika on siis kuitenkin kasvattajaltaan, muuttanut etelä-suomeen ja siellä ollut 4 vuotiaana Ypäjällä ratsutettavana. On Iivarilla siis ajettukkin varsana, mutta juoksijaksi siitä ei kuulemma olisi ollut, joten sen vuoksi Iivari ei ole yhtään lähtöä koskaan juossut. Ajanpuutteen vuoksi Iivari oli tullut kasvattajansa luokse oleskelemaan ja mahaansa kasvattamaan. Omistaja oli ajatellut, että voisi ottaa pojan vielä takaisin, mutta päätyi kuitenkin myymään sen, kun aika ei riittänytkään. Luonteeltaan Iivari on semmone peruskiltti, joskus ehkä vähän jäyhä suomailainen mies, mutta on sillä ne hellyyden puuskansakki. Vihreitä miehiä näkyy välillä Iivarin silmissä joita emäntä ei voi havaita, mutta onneksi reipas poni suojelee meitä molempia ;)

Minä bongasin Iivarin myynti-ilmoituksen hevosnetistä ja iskin siihen heti silmäni. Sopivan ikäinen, kokoinen, tasoinen, hintanen ja ruuna vielä kaiken hyvän lisäksi! Ainut hankaluus oli siinä, että poika majaili Muhoksella, jonne on täältä Joensuusta jotain 370 kilometriä joka tarkoittaa jotain 4 tunnin ajomatkaa. Onneksi äiti ja isä tukivat tässä minun hevosen osto projektissa ja suostuivat lähtemään ajeluttamaan miuta. Onneksi löysin toisenki kandidaatin samalta suunnalta, joten käytiin se kokeilemassa samalla reissulla.

24.7.11 lähettiin sitten matkaan ja ensiksi päätettiin käydä kattomassa Iivari. Sillä oli kyllä kovat ennakko suosikin paineet. Paljon olin katellu ilmotuksia, mutta mikään muu ilmotus ei tuonu samanlaista tunnetta kuin se Iivarin ilmoitus. Olin käyny myös jo Oivalla paikallisella hevoskauppiaalla kokeilemassa yhtä jos toisenlaistakin hevosta, mutta niistä mikään ei ollut se "miun hevonen." Isoveljeltä lainatun navigaattorin avulla löysimme helposti perille ja heti rupesin miettimään, että mikäköhän näistä pihalla olevista hevosista on se jota mie tulin kokeilemaan. Olin jo aikasemmin kattonu sukupostista kuvia ja nähny, että aika paksussa kunnossa se poika niissä oli, mutta kyllä se ehkä silti oli shokki, että miten lihava se oli. Mie en varmaa eläissäni oo nähny toista yhtä hyvin syönyttä hevosta ku Iivarin sillo ja muhkuhan se muutenkin oli, mutta mie tykkään ennemmi semmosista, ku sitten sellasista joitten jalat napsahta poikki ku kyytii istuu :DNo siinä laiteltii poika kuntoon ja ensin Iivari juoksi vähän liinan päässä että näin liikkeet ja sitten nousin ite kyytiin. Vähä ravailin ja laukkailin ja hepo tuntu kivalle, sitte iski iha järkyttävä vesisade ni ei viittyny enää pitempää mennä. Sitte taluttelin vielä vähä poikaa ja ihmettelin sitä. Kyllä mie siitä tykkäsin, mutta en iha heti uskaltanu kuitenkaa siitä ruveta papereita kirjottelemaan, mutta puhuttiin jo alustavasti ostotarkastuksista ja vastaavista jutuista. Käytiin sit se toinen hepo kokeilee. Se oli 8 vee ex ravuri, sillä oli korvatulpat ratsastaessa, ettei säiky ja sitte se kuitenki oli melko laiska ja jne. Se ei ollu kyllä miun hevonen vaikka nätti olikin ja koko ratastuksen ajan ajattelin sitä miten paljon parempi Iivari olikaan ollut kun tämä hevonen. Lähettiin sitten ajamaan kotiaja soitin sitten Iivarin kasvattajalle että kyllä mie sen otan, sitä oli kuulemma joku tulossa seuraavana päivänä katsomaan ja olin siinä vaiheessa varma, että Veivari on se minun hevonen ja olisi varmasti harmittanu sikana jos joku muu sen olisi saanut ostettua. Sovittiin sitten, että varataan pojalle ostotarkastus oulun hevosklinikalle ja kasvattaja lupasi Iivarin siellä käyttää. Puhtain paperein sen tarkastuksen sittän läpäisi, toinen takajalka sai 0.5 taivutuksista, mutta syitä siihen voi olla monia ja kuitenkin se on hyvin pieni reaktio, eikä sitä ole mikään vaivannut *koputtaa puuta*  ja 1.8. käytiin sitten Iivari kotiin :)

Tässä ollaan Muhoksella poikaa testimässä
Tässä sitten kuva kun saavuttiin uuteen kotiin. Onneks se on nykysi vähä solakampi :D ja sori miulla on nii vähä kuvia että mie tod. näkösesti oon julkassu tän jo aikasemmi