maanantai 27. helmikuuta 2012

Karkailuja ja onnistumisia

Vähä on kirjottelut jääny, ku miusta ei oo tienny että oonko mie kipee vai enkö oo, mutta viime viikon vedin iha normaalisti ja nyt luultavasti se tauti on jättäny miut rauhaa. Se satula joka meillä oli sovituksessa oli ensin liian kapee Iivarille ja sitten kun sitä levitettiin, niin sitten se oli ratsastajalle huono heitti ratsastajan etukenoon. Satulan etsintä siis jatkukoon! Ensin ajattelin että jättäisin sen meidän vanhan satulan estesatulaks, mutta nyt oon tullu siihe tuloksee että etin uuden yleissatulan joka istuis kunnolla, ni ei sit tartte muita satuloita.


Kuten otsikosta voitte lukea niin iivari on myös opetellut aidasta omin päin poistumista. Ensiks se tais lähtee siitä että se oli säikähtäny ku lumet tuli katolta ja karkas. Sen jälkeen Iivarin tarhaa vahvistettiin vähän lankulla, mutta sitten se tais säikähtää uudelleen ja tuli siitä lankustakin. Miulla on jo menny laskut sekasi, että monestikkohan se on tullu siitä aidastaan :D Joten nyt näiden herran sekoilujen ansiosta hän on saanut viettää melko paljon aikaa sisällä, kun viimeisellään karku reissullaan se oli karkuuttanut naapuri tarhan este pollen ja menny toisen hevosen kanssa samaan tarhaan, älkää kysykö miten se on sen tehny. Meillä on tosiaan tallilla semmonen pikku "kenttä" myös missä hepat tarhailee ja mikä on semmone melko jykevä lauta aita, mutta Iivaria ei voi oikein siinäkään tarhata jos naapurin hevoset ei ole ulkona. koska silloin se ei näe muita hevosia. Se oli yks päivä ravannu ittensä hikeen siinä, kun ilmeisesti naapurin hepot oli otettu sisälle ja tää oli sit jääny siihen sit juoksentelemaan. Paljon on siis Iivari aiheuttanu miulle harmaita hiuksia tuolla karkailullaan, mutta toivottavasti saahaan joku toimiva ratkasu siihen miten iivari kestäisi aidassaan :) Tänään olin sitten tallilla vahtimassa hevoseni ulkoilua. Mie istuin kuivaushuoneessa ja kyttäsin ikkunasta mitä se tekee, sekä yritin vähän lukee psykologiaa. Sitten kun luku into loppui (eli noin 30 sivun jälkeen) mie rupesin siivoomaan meijän kaappia, kun siellä oli vähän käärimättömiä pinteleitä ja muutenki tavarat hujan hajan. Nyt voisin muute yrittää tehhä sen varustepostauksen, kun huomennakin olen menossa hevostani kyttäämään, joka muuten tänään tarhaili sitten ihan rauhassa, kun tunsi minun tuijottavat silmäni niskassaan :D Iivari on myös onnistunu hommaamaan pari hokin polkemaaa noilla karku reissuillaan ja tarhassa riehumisellaan, joten Cothivet on ollu kovassa käytössä ja se on onneksi myös toiminu. *koputan puuta*

Tässä haavat näkyy jotenki, ne on about pari senttiä pitkät ja tuossa vasemmassa takajalassa ovat

Enemmän jalkaa näkyvissä :)

 Sitte vielä vähä meijän reeneistä, ollaan nytten pariin otteeseen harjoteltu tunneilla tehhä laukassa kaarretta kentän keskelle ja sieltä takas uralle ja siinä tulee pieni pätkä vastalaukkaa. No tässä yks päivä harjoittelin niitä itekseni ja ne sujui sen verran hyvin, että ajattelin menisiköhän se koko kaarteen vastalaukassa. Aikaisemmin, kun tätä yritettiin Artsin valmennuksessa niin ei Iivarin tasapaino riittäny ja vastalaukkaa pystyi menemään vain suoralla uralla. Nostin sitten vastalaukan ja lähdin sitten rohkeasti laukkaamaan kohti päätyä ja Iivari meni koko kaarteen vastalaukkaa!! Kyllä maneesi raikui, kun mie huusin selässä, että: " JES! Hyvä Iivari super taitavapoika." Onneks olin yksin maneesissa ni pystyin hihkumaan ilosta ihan rauhassa :D Tämmöset pienet onnistumiset antaa paljon lisä motivaatiota harjoitteluun, kun miettii miten paljon se on kehittynyt siitä kun se miulle tuli, eihän se mitenkää super koottua ja hienoa se laukka ollu, mutta koko kaarre mentiin sitä vastalaukkaa ja siihen olin älyttömän tyytyväinen. Vähän tuossa männä viikolla pompittiinkin ensiks mentiin taas vähän pääty ympyrällä pientä pystyä ja se meni hyvin, nyt oli melkeen aina esteen jälkeen oikee laukka, kun viimeeks se ei meinannu tulla koskaan oikeessa laukassa alas. Sitten tultiin yhtä toista pysty johon olin laittanu ponnistus puomin eteen ja sen esteen alla oli sitte myös semmonen portti. Ensiks se tuli ja kielti siihe varmaa jonku 3 kertaa, varmaa sen takia ku se tuli mutkan takaa se este ni Iivari yritti valuu takasi uralle, eikä sit muka voinu hypätä sitä estettä ja toiseksee se oli varmaa himppu liian lähellä sitä estettä se miun ponnitus puomi. No kun puomia oli siirretty kauemmaksi ja otin raipan vasempaan käteen ettei herra pääsisi valumaan, niin sen jälkeen se teki muutaman super hienon hypyn ja taas voitiin lopettaa treenit hyvillä mielin. Loppuun laitan kuvan siitä, että kantsii näköjään aika ajoin putsata niitä omiakin ratsastusvarusteita, miullekki valkeni että miun kengät on mustat eikä harmaat :D

Ennen ja jälkeen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti